Page 11 - SUMELIUS SYYSKUU 2018
P. 11

Matti J. Mäkelä
                    26. elokuu kello 3.26 ·       MÄKELÄ RIENAA


                  .8.2018 Krääkkiössä liän-  liin kattoo, onko kaverilla asiat reilas-  ni vanheneen, enkä o sitä uusinu.
                  ee mätäkuu jo mahollises-  sa.                               Ainoo passi, joka mulla nykysin o soti-
         26ti menneen  kesän  heiniä  Vaari heittäyty loppuelokseen hualet-    laspassi, sekin siks, muistasin tehneeni
          ehkä, sillä tikitaali näyttää 7 kraatia.  tomaan tilaan.             valan Suomen lipulle.
          Ku aamusella herää siihen, että rakko  Linkolan Pena puhu  painavaa tekstiä  Hualettomuuteeni kuuluu se, etten
          o pakottanu hilppaseen pihan perällä,  60-luvulla, ja sitten stalinistit omi hä-  huristele  konjakkikotkalla  mailmaa
          ni syntyy tyynyllä päässä tyhjäkäyntiä.   nen puheistaan populistiset osiot ja  ristiin rastiin kasvattamassa hiilijalan-
          Aamun  raikkaus o  nääs pyyhkässyt  alko luamaan pohjaa moksovapohja-  jälkeeni.
          unet silmistä, ni ryppysten silmäluami-  selle maailmanvallankumoukselleen.  Ku en käy Pariisissa parantamassa len-
          nen alla miälikuvat alkaa vilistää men-  Piiperöt kaappas  luannonsujaluyhris-  nokilla maailmaa, ni saan hualeti ajella
          neessä, siis eletyssä elämässä.   tykset,  ja  kaappas  omakseen  käsit-  vähäpäästöisellä autollani aamukaf-
          Nuarukaisena koin jotain samaa elä-  teen ”kestävästä kehityksestä”, jopa  feille Krääkkiöstä Narvaan, koska julki-
          misen tuskaa, ku Linkolan Pena, joka  niin, että  sokealla  raivolla  puolistivat  nen liikenne on näiltä raukoila rajoilta
          julisti, mutta mää vaan aattelin.  sanomaansa!                       loppunu jo viime vuasituhannella.
          Ku  pena piiskas hevostaan  hyiselle  Kun  erehryin  90-luvulla  Tampereen  Mulla e ou enää mihinkään kiirus, sillä
          verkkoavannolle, ni mää vaan hiihtelin  valtuustossa puheessani käyttään  oon  saattanu  vanhempani  Veslahen
          verkoille.                        termiä ”kestävä kehitys”, ni vihriä val-  kirkkomaalle, ja siä o mulla uurran-
          Vaarini oli opettanut mulle vanhan  tuutettu  Jouko  Havu  huikkas  kesken  paikka sukulaisten joukos.
          narvalaisen sanoman:              puheeni:                           Siis mulla o kaikki reilassa.
          ”Hualetonta o hevosettoman miähen  ”Mäkelä rianaa!”                  Toisin,  kuin  Linkolan  Penalla, mulla  o
          elämä!”                           Sanoin silloin nääs, että mun kestävä  toivoo, sillä uskon kestävään kehityk-
          Vaari nääs omisti, talollisen voimako-  kehitykseni on sitä, että tehressäni  seen!
          neen, hevosen, mikä vaati hualenpi-  päätöksissäni  ajattelen  päätökseni  ”Maasta olen tullut ja maaksi olet jäl-
          too aamusta iltaan.               vaikutusta tulevaisuuteen, siis omaan  leen tuleva”, on varsin vilosoovinen ja
          Ku  vaari  täytti  70 vuatta,  ni  hää  sai  ja kanssaimmeisten tulevaisuuteen.  koskettava sanoma, joka kertoo mulle
          aivolaakin, ja hää pisti viimesen hevo-  Sehän oli rianaa, siis piiperöille, jokka  sen, että elämäähän tää vaan o tää ny-
          sensa makkarakas.                 aattelee vain ihteensä ja valtaa.  kyisyys.
          Eipä  tarttenu  herätä  aamulla  ennen  Kuten vaarini seittenkympisenä heit-
          aurinkoo  ruakkiin  kaveriaan talliin,  täyty hualettomaks, ni tein myäs mää,      Sunnuntaihuamenet
          eikä tarttenu iltakuselta poiketta tal-  sillä päästin jo kuuskymppisenä passi-         Sulle Kaverini!










































                                                                                                             11
   6   7   8   9   10   11   12   13   14   15   16