Page 8 - VIRTAA AJASSA NO 3 2023

8 virtaaajassa.fi 1. 3. 2023 n:o 3

Kohti uusia pettymyksiä: Mitä sitten,

kun velaksi ei voi enää elää?

Megatrendit eivät Korkokarnevaalit vuodesta 2009 alkaen. BKT:sta on yli kymmenes! selta, mikä on ensisijainen sen edeltäjän talouden-
hyvää ennusta ovat ohi, velat Suomi on siis pahassa Professori Vihriälän keino valtiontalouden ta- pidon välillä on valtava.
Sitran megatrendit 2023 tulevat maksuun; kierteessä. Talouden hy- työryhmän raportti esit- sapainottamiseksi: verojen Rinteen hallitus peri tilan-
teen, jossa työllisyysaste
vinä vuosina 1995-2007
tää kiinteistöveron korot-
korottaminen vai menojen
tiivistyvät viiteen tee- korkomiina valtio paisui aivan lii- tamista, yritysverotuk- leikkaaminen. Vastaajista oli suomalaisittain korkea
maan, jotka ovat luonto, laukesi, mutta an suureksi, minkä takia sen veropohjan aukkojen 64 % ilmoitti kannatta- ja velanotto oli saatu lä-
ihmiset, valta, teknologia hallitushan ei meillä on nyt EU-maiden pienentämistä, fossiilisten vansa menoleikkauksia. hes pysäytettyä. Tällä yh-
ja talous. säpsähtänyt toiseksi suurin julkinen polttoaineiden verotuk- Vain 18 % kannatti verojen distelmällä valtiotalous oli
Luonnon kantokyky mu- sektori. Samalla koko- sen kiristämistä sekä ar- korottamista. hienoisessa tasapainossa
renee, sillä elämme kes- Valtion 2023 budjetti- naisveroaste on nostet- vonlisäveron nostamista. Perussuomalaiset vaatii ja velkoja pystyttiin mak-
kellä ekologista kestä- esitys julkaistiin 1.9.2022. tu maailman kärkisijoille. Turun yliopiston ta- leikkauksia isoja julkiseen samaan poiskin vuonna
vyyskriisiä. Ekologisen Alijäämä oli tuolloin 8,3 Suomi verottaa enemmän loustieteen emeritus- talouteen. Puolueen ta- 2018. Tämä vastuullinen
kriisin vaikutukset muut- miljardia euroa. Suomessa kuin 96% maailman mais- professori Matti Viren louspoliittinen ohjelma kehityssuunta päätet-
tuvat sitä pahemmaksi, on totuttu elämään tilan- ta – jopa enemmän kuin ihmettelee työryhmän julkaistiin 9.1.23. Puolue tiin kääntää heti: vuoden
mitä hitaammin yhteis- teessa, jossa valtion me- sosialistinen Kuuba. Silti ei ehdottamia verokorotuk- edellyttää ansiotulove- 2019 hallitusohjelma lisäsi
kunnat ja ihmiset muutta- not ovat ylittäneet vuosi- ole löytynyt riittävää ra- sia. Edessä ovat Virenin rotuksen keventämistä ja pysyviä ja kertaluonteisia
vat toimintaansa. kaupalla tulot. hoitusta julkisen sektorin mukaan ainoana vaihto- työmarkkinoiden jousta- valtion kulutus-, inves-
Hyvinvoinnin haasteet Valtionvelan korkome- menojen Molokin kitaan. ehtona julkisen puolen vuuden lisäämistä. Julkista tointi ja tulonsiirtomenoja
kasvavat. Väestö ikään- not nousevat vuonna Lisävelkaa on otettu liki menoleikkaukset. Suo- taloutta tulee sopeuttaa yli 8 miljardilla eurolla.
tyy, millä on vaikutuksia 2023 lähes miljardi euroa sata miljardia euroa vii- men julkinen sektori on seuraavalla vaalikaudella Paluu todellisuuteen on
niin työikäisten määrään siitä, mitä hallitus vielä meisen 14 vuoden aikana, liian suuri ja se on tehnyt 2-4 % kutakin hallinnon- ollut karua. Työllisyysas-
kuin hyvinvointivaltion syksyn 2022 budjettiesi- 18 000 euroa per jokai- Suomesta kalliin maan. alaa kohden. Ulkopuolelle tetavoitteeseen (75 %)
rahoitukseen, sosiaali- ja tyksessä arvioi. Joulukuun nen suomalainen. Virenin mukaan Suo- jätettäisiin mm. poliisit, ollaan hyvin todennäköi-
terveyspalveluiden riittä- talouskatsaus oli synkkää- Marinin hallitus on ot- messa on OECD:n ver- opettajat ja sairaanhoita- sesti pääsemässä, mutta
vyyteen. Suomi autioituu kin synkempi: korkomenot tanut uutta velkaa noin tailussa maailman toiseksi jat. Julkisen velan ottami- tehdyt työtunnit ovat osa-
väestön pakkautuessa kasvavat aiemmin budje- 40 miljardia euroa. Tämä suurin julkinen sektori, ja nen täytyy lopettaa ensi aikaisuuksien takia edel-
keskuksiin. toidusta 900 miljoonal- vastaa yli 27 % maamme ero ykköseen eli Ranskaan vaalikaudella. leen pieniä, vajaatyöllisyys
Demokratian kamp- la 2,4 miljardiin euroon. kaikesta velkaantumises-
pailu kovenee. Kriisien Tammikuun lopussa 2023 ta. Tällaista menoa ei olla on hiuksen hieno. Suomi Vaalinarratiivin siis jatkuu. Työpaikoista
enemmistö on muodos-
on myös euroalueen kal-
kasautuminen on yhteis- korkomenot ovatkin jo Suomessa koettu sitten hahmottelua
kunnille säilyvyysuhka. yli 2,6 miljardia euroa! sotavuosien. lein maa. Se on seuraus- tunut ikävä kyllä julkiselle
Monissa vakaissakin de- Vauhti huimaa päätä. Val- ta kustannusrasituksesta, Hallituspuolueet tule- sektorille.
mokratioissa kyseenalais- tionvelka oli vuoden 2022 Julkiset menot jonka aiheuttaa ylisuurek- vat kevään vaalien alla Pois lukien Sipilän hal-
tetaan demokratian pe- lopussa noin 156 miljar- eivät ole si paisunut julkinen sekto- vaalikarjalle saarnaamaan lituksen muutama vuosi,
riaatteita. Autoritaarisia dia euroa. hallinnassa, ri. Ei ole järkevää edes eh- liturgiaa siitä, miten pe- Suomi on käyttäytynyt
toimintatapoja sovelle- Punavihreää hallitusta karsinta on edessä dottaa verojen korotuksia, räkkäiset kriisit pakottivat 15 viime vuoden ajan
taan jo nyt niin Euroopas- on toistuvasti arvosteltu koska ne entisestään li- niitä käyttämään rahaa kuin henkilö, joka mak-
sa kuin USA:ssakin. Luot- ja varoiteltu liian avokäti- Julkinen sektori koos- säävät kustannusrasitusta. mm. koronatukiin, Ukrai- saa pikavipeillä vanhoja
tamus rapautuu ja (dis-) sen velanoton vaaroista. tuu valtiosta, kunnista, Julkisen sektorin meno- nan sodasta johtuviin me- velkojaan huolehtimatta
informaatiovaikuttaminen Jähmetyttiin nollakorko- kuntayhtymistä, työelä- jen leikkaaminen on Vire- noihin, sekä kansalaisten huomisesta. Nykymuo-
kasvaa. Geopoliittinen jen auvoon. Miten suut kelaitoksista sekä muista nin mukaan vaikeaa, mutta ostovoiman tukemiseen toinen kehysmenettely
valtataistelu on tullut ry- sitten asettuvat, kun korot sosiaaliturvarahastoista. ei mahdotonta. ”Tiedän, inflaation ja energiahinto- on ollut käytössä vuo-
minällä takaisin. Sääntö- palaavat ns. normaaliin eli Kuntien osuus on selväs- että aina kun puhutaan jen paineessa. Tämä höpö desta 2004 asti ja sen ai-
pohjainen maailmanjär- nousevat? Selkeää vasta- ti suurin. Valtion hen- leikkauksista, alkaa hir- höpö-puhe ei pidä paik- kana julkinen velka on yli
jestys ja luottamus siihen usta ei ole saatu. kilöstö muodostaa noin veä huuto siitä, että ei ole kaansa kahdesta syystä. tuplaantunut. Kehysme-
kytkeytyviin instituutioi- Nyt korot sitten nousivat 3,6 prosenttia kaikista ainuttakaan leikkauskoh- Ensinnäkin em. poikkeus- nettelystä on poliittisel-
hin horjuvat. – ja vauhdilla nousivatkin palkansaajista. Kun tar- detta. Mutta se on tieten- menoihin on mennyt vain la päätöksellä tietoisesti
Kilpailu digivallasta kiih- ennusteita nopeamman kastellaan pelkästään kin tyhjää puhetta.” melko pieni osa kaikesta luovuttu.
tyy. Digitalisaatio on ollut inflaation ja keskuspank- julkista sektoria, valtion On esimerkkejä maista, vaalikauden velanotosta. SDP, vasemmistoliitto
viime aikojen merkittä- kien kiristyneen rahapo- henkilöstöä on noin 12,5 jotka ovat onnistuneet Toiseksi hallitusohjelman ja vihreät ilmoittivat äs-
vin teknologinen kehitys, litiikan takia. Kysymyk- prosenttia. Julkisella sek- tasapainottamaan julkisen mukaista yleistuhlailua kettäin, että niille perus-
joka vaikuttaa kaikkiin toi- sessä on myös merkittävä torilla työskentelee noin sektorin talouden juuri on jatkuvasti toteutettu, suomalaiset ei käy vaalien
mialoihin. Nyt kiistellään budjettiriski. Vain yhden 622 000 henkilöä. julkisia menoja vähentä- vaikka ohjelmaa luvattiin jälkeen hallituskumppa-
digimaailman pelisään- prosentin nousu korko- Ongelma on SOTE: Man- mällä ja/tai jäädyttämäl- tarkastaa julkisen talou- niksi. Tämä kannanotto
nöistä, uuden teknologian tasoon lisää valtionve- ner-Suomen 295 kunnan lä. Tällainen maa on Uusi den tasapainon vaarantu- on ongelmallinen. On ris-
vaatimista resursseista ja lan korkomenoja vuonna sosiaali- ja terveystoimin- Seelanti, joka 1980-luvun essa. ki, että mainittu ulostulo
teknologian kehityssuun- 2023 ainakin 700 miljoo- nan nettokustannukset puolivälissä onnistui su- Vaikka vaalibudjetti 2023 ohjaa äänestäjien valintoja
nista. Haasteena on mm. naa euroa. Pahimmillaan olivat 3 490 euroa/asukas pistamaan julkisen sekto- tarjoaa kai jokaiselle jota- niin, että perussuomalaisia
teknologiajättien ylivallan korkomenot voivat karata vuonna 2019. SOTE nieli rin BKT -suhteen 47 pro- kin, mutta onko se lopulta ei äänestettäisi, koska sen
kontrollointi. hallitsemattomiksi lähi- rahaa silloin noin 20 mil- sentista 41 prosenttiin. kaikilta pois? hallitusmahdollisuudet
Talouden perusta ra- vuosina. jardia. Se muodostaa jopa IMF on vaatinut Suomel- Nykyhallituksen viimei- näyttävät heikommilta.
koilee. Globaali eriar- Tarjolla ollut halpa laina- 10 % kansantuotteestam- ta pikaisia toimia julkisen nen budjettiesitys on jul- Toisaalta kannatusmitta-
voisuuden kasvu ja eko- raha ja kyvyttömyys tehdä me eli olemme sairasta talouden kestävyyden kaistu. Rinteen ja Marinin uksia johtava kokoomus,
loginen kestävyyskriisi priorisointeja on tosi huo- kansaa. Tai sitten teemme palauttamiseksi. Äsket- hallitusohjelmat eivät edes keskusta, kristillisdemo-
edellyttävät talouden uu- no yhdistelmä. On ajau- jotain ihan pieleen. täin tasavallan presidentti yrittäneet vastata maan kraatit ja Liike Nyt eivät
distamista. Vauraus kes- duttu politiikkaan, jossa Julkisen puolen koko Sauli Niinistö totesi meillä pitkän aikavälin haastei- ole kieltäytyneet yhteis-
kittyy yhä pienemmälle uusia menoja on lisätty verrattuna yksityisen olevan elintaso, johon ei siin kuten kestävyysva- työstä perussuomalais-
joukolle, ja äärisääolojen surutta vanhojen me- puolen kokoon on 35 % ole varaa. jeeseen, vaan kasvattivat ten kanssa. Joulukuun
lisääntyminen ja luonnon nojen päälle luopumatta ja kolmannen sektorin Menoleikkauksilla on lyhytnäköisesti valtion lopussa 2022 tehdyn
tarjoamien palveluiden mistään. osuus arviolta 5 %. Yksi- Suomessa kova kanna- menoja. Aivan hasardia on kyselyn mukaan perus-
romahdus murentavat Lainaraha on ansa, joka tyisen sektorin osuudeksi tus: Maaseudun Tule- se, että hallitus pitäytyi suomalaiset on noussut
talouden edellytyksiä. Il- ei johda yhteiskunnan jää 60 %. Kun julkisen sek- vaisuuden kyselyssä 2/3 ohjelman noudattamises- kokoomuksen piiripäättä-
mastopakolaisuus kasvaa. ja talouden rakenteiden torin oikeasta osuudesta vastaajista valitsi meno- sa toistuvista ulkopuoli- jien suosikiksi seuraavana
Viimeaikaiset isot kriisit uudistamiseen. Suomes- on kiistaa (JSN), voidaan leikkaukset veronkoro- sista shokeista huolimatta, hallitus¬kumppanina
ovat tehneet selvästi nä- sa eteläeurooppalaiseen kuitenkin todeta, ettei tusten sijaan. Gallupissa mikä on vain pahentanut Mainitut puolueiden il-
kyväksi keskinäisriippuvai- tapaan valtion budjettita- Suomessa hyvin mene, kysyttiin noin 1000 ää- tilannetta. moitukset itselleen kel-
sen maailman. lous on ollut alijäämäinen kun sairaskulujen osuus nestysikäiseltä suomalai- Ero nykyhallituksen ja paamattomasta hallitus-