Page 7 - LUOVA ALA OPPIKIRJA
P. 7

6                                               7

            1. JOHDANTO


            Eräs hienoimpia ideoita ja luovia keksintöjä aikoinaan, eli noin 3000 vuotta ennen
            ajanlaskumme alkua, oli pyörän keksiminen.  Hienoimpia, etenkin sen takia, että sitä
            keksintöä voidaan käyttää uudelleen ja uudelleen, eikä sen perusideaa tarvitse keksiä
            uudestaan. Jos joku olisi patentoinut aikoinaan tämän oivalluksensa siinä muodossa,
            että keskelle on kiinnitetty akseli ja sopivalla etäisyydellä siitä pyörii akselin ympäri
            pyöreän muotoinen liikkuva laite, hän olisi jo patentin voimassaoloaikana (nykyisin
            yleensä 20 vuotta) varmaankin ehtinyt rikastua. Ja monet hänen jälkeensä. Esimer-
            kiksi Wikisanakirja luettelee 90 eri yhdyssanaa, jossa on mukana sana pyörä.  Oival-
            lus on 5000 vuodessa skaalautunut moneksi eri hyödykkeeksi.
            Toisin kuin ihka ensimmäinen pyörä, joka oli materiaa (luultavasti savea), moni
            tämän ajan innovaatio perustuu sille ajatukselle, että aineetonkin on arvokasta. On
            syntynyt luovia toimialoja, joissa tuotannontekijät ja hyödykkeet ovat aineettomia.
            Aineellisen talouden rinnalle on syntynyt aineeton talous.

            Kirjan otsikko Luovat alat aineettomassa taloudessa kytkee toisiinsa kaksi yhteis-
            kunnallista ilmiötä, jotka muuttavat maailmaa hyvin ratkaisevalla tavalla. Ne ovat
            luovuus ja dematerialisaatio eli vähäaineistuminen. Luovuus muuttaa  talouden
            maisemaa. Luovat alat haastavat monia talouden käsityksiämme ja oppejamme muut-
            tumaan.

            Suomi kansakuntana pyrkii löytämään ratkaisun poikkeuksellisen suuren, yli 12 mil-
            jardin euron, budjettivajeensa tasapainottamiseen vuonna 2025. Luovissa toimialois-
            sa on runsaasti kasvumahdollisuuksia, joita hyödyntämällä ja kiihdyttämällä maan
            taloutta voidaan nopeavaikutteisesti parantaa. Luova talous koostuu luovista sisällöistä
            (esimerkiksi radio, televisio, lehdet, musiikki, av-ala, pelit), luovista  palveluista (esi-
            merkiksi muotoilu, arkkitehtuuri, mainonta ja markkinointiviestintä) sekä luovista
            tuotteista  ja tapahtumista (esimerkiksi esittävä taide, kuvataide ja muu visuaalinen
            taide, kulttuuri- ja viihdetapahtumat  sekä näihin liittyvät välittäjäpalvelut).
            Luovalla alalla on usein kyse aineettoman arvon luomisesta. Jo kymmenkunta vuotta
            sitten, vuonna 2015, maailman 500 suurimman yrityksen markkina-arvosta 84 pro-
            senttia muodostui aineettomasta pääomasta. Aineettomien oikeuksien merkitys on
            vuosien mittaan kasvanut. Samoihin aikoihin, vuonna 2014, Suomessa arvioitiin, että
            75 prosenttia yritysten kokonaisvarallisuudesta on aineetonta ja niistä merkittävin
            osa on immateriaalioikeuksia. Maailmankaupasta noin 15-20 %:ia perustuu imma-
            teriaalioikeuksien vaihtoon. Aina ei käytetä rahaakaan, vaan esimerkiksi patenttien
            oikeuksia voidaan lisensioida vastavuoroisestikin.

            Luovuus käynnistää ja vahvistaa toimialoja, mutta samalla se  myös aiheuttaa luovaa
            tuhoa, joka muuttaa työelämää, vapaa-aikaa, teknologiaa, toimialojen bkt-osuuksia
            ja jopa yhteiskunnan rakenteita.  Aineettomien luovien sisältöjen myynti on jatkanut
            kasvuaan lamavuosinakin. Luovien tuotteiden ja palvelujen myynnin käyrä jatkaa
            noususuuntaan. Luovat tapahtumat notkahtivat koronarajoitusten takia mutta ovat
            jälleen reippaassa nousukiidossa.
   2   3   4   5   6   7   8   9   10   11   12