Page 11 - LUOVA ALA OPPIKIRJA

10 11

Listaan voitaisiin lisätä vielä:
e) aineettomien oikeuksien (IPR) kasvava merkitys;
f) elämyksellisyyden entistä voimakkaampi korostaminen sekä
g) kuluttajien halu tulla palvelluksi monikanavaisesti.
Muotoilu on luovaa toimintaa, joka voi kohdistua joko esineisiin (materaalisiin koh-
teisiin) tai immateriaalisiin kohteisiin. Toisinaan myös niiden yhdistelmään (esi-
merkiksi teknisen laitteen käyttöliittymä). Muotoilulla voidaan luoda aineetonta
arvoa, ja parhaat brändit ovat suunnattoman arvokkait. Suojauskeinoina käytetään
mm. mallisuojaa, tavaramerkkiä, hyödyllisyysmallia tai patenttia. Konseptointi-
termiä käytetään mm. tuotekehityksen alkuideoinnissa, palvelumuotoilussa ja vies-
tinnässä. Siinä yhdistyvät usein analyyttinen tutkimus ja luova ajattelu, yksityis-
kohtien ja kokonaisuuksien suunnittelu. Konseptoinnissa rakennetaan yhteys tuottei-
den ja palvelujen välille ajatellen asiakkaan eri tarpeita. Esimerkkinä vaikkapa ABC-
liikennemyymäläkonsepti, jossa on tarjolla polttoaineita/latausenergiaa, päivittäis-
tavarakaupan palveluita ja kahvila-ravintolan palveluita, tai vaihtoehtoisesti vain
”riisuttu” ABC-tankkauspistekonsepti polttonesteiden jakeluun asiakkaan itsepalveluna.

Kestävällä kehityksellä halutaan turvata nykyisille ja tuleville sukupolville mahdol-
lisuudet hyvään elämiseen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalis-kulttuurisesti.
Aineeton talous ja vähäaineistuminen palvelevat suoraan ekologisen ja taloudellisen
kestävyyden tavoitetta. Taloudellisen kestävyyden ideaalissa planeettamme resurssit
ehtivät uusiutua samassa tahdissa tai nopeammin, kuin niitä kulutetaan. Taloudellinen
kestävyys luo perustan sille, että myös sosiaalis-kulttuurinen kestävyys on mahdollista
saavuttaa. Vahva kotimainen luova tuotanto rakentaa sosiaalista kestävyyttä (hyvin-
vointia) ja vahvistaa suomalaisten kulttuurista identitettiä. Kulttuurinen osaaminen ja
osallisuus edistävät kansalaisten kulttuuristen oikeuksien toteutumista kaikissa ikä-
ryhmissä, jos sitä tukee riittävä kotimainen kulttuuritarjonta.

Palvelutalouden murros Suomessa on johtanut siihen, että noin 2/3 BKT:sta syntyy pal-
veluista. Viennistämme palveluiden osuus on noin kolmannes. Palvelut ovat kasvatta-
neet suhteellista osuuttaan ennen kaikkea teollisuuden osuuden vähentymisen myötä.
Jako teollisuuden ja palveluiden välillä on tosin käymässä keinotekoiseksi, koska myös
teollisiin tuotteisiin ja liiketoimintakonsepteihin palvelut ovat vahvasti sisäänrakentu-
neina. Pinen ja Gilmoren mukaan elämystalous haastaa vahvasti jo nyt ja tulevaisuu-
7
dessa perinteisten tuotteiden ja palvelujen kulutusta.
Kokoaikainen palkkatyö toisen palveluksessa on Suomessa yhä yleisin työnteon muoto.
Sen rinnalle on kuitenkin kasvanut verrattain suuri ihmisjoukko, joka haluaa mieluum-
min olla oman itsensä esimiehiä eli työllistää itse itsensä. Tähän yrittäjien ryhmään
kuuluvat koko- ja osa-aikaiset yrittäjät, freelancerit sekä keikkayrittäjät. Suomessa on
yli puoli miljoonaa toimivaa yritystä. Suomessa kaikista työllisistä lähes 14 % toimii
yrittäjinä, mutta luovilla aloilla yrittäjien osuus työvoimasta on neljänneksen luokkaa.
Sivutoimisen yrittäjyyden tiedetään olevan niin yleistä kokoaikaisen tai osa-aikaisen
palkkatyön rinnalla, että todellinen yrittämisen määrä on tuntuvasti suurempi. Sellai-
set avustavat perheenjäsenet, jotka työskentelevät palkkatyössä perheyrityksen ulko-
puolella, ovat usein tärkeä voimavara, vaikkakaan eivät tilastoidu yrittäjiksi.