Page 14 - LUOVA ALA OPPIKIRJA
P. 14
14 15
Luovan alan yrityksistä ja työpaikoista tietty tärkeä osa on ns. välittäjä- ja avustavissa
organisaatioissa. Esimerkkinä vaikkapa agentit, managerit ja ohjelmatoimistot, jotka
täyttävät artistien kalentereita keikkavarauksilla, tai festivaalijärjestäjät, jotka organi-
soivat useampipäiväisiä massatapahtumia. Osalla liiketoiminta liittyy siihen, että he
tarjoavat varusrakenteita luovan alan toimijoille: esimerkiksi taidegallerioiden näytte-
lyt, ravintoloiden tanssi-illat tai äänitysstudiot.
Luovan alan yritystoiminnassa uhrauksia vaativia mutta yleensä myös pitkävaikuttei-
sia investointeja ovat mainepääoman ja jakelutien vaatimat kehityspanokset. Tämän
päivän suosikilta on saattanut kulua 15-20 vuotta rakentaa suosiota ja tunnettuutta.
Spotify joutui esittämään omistajilleen ja rahoittajilleen monia suurten tappioiden vuo-
sia, koska striimaajaverkon rakentaminen näyttäytyi kirjanpidossa kuluna eikä inves-
tointina. Kun suosio ja tunnettuus on viimein luotu ja kun jakelukanaviin on saatu
riittävä välityskyky, on aika korjata satoa.
Teknologiset disruptiot voivat muuttaa tuotteita ja kilpailun logiikkaa. Luova ala ei ole
tästä poikkeus, päinvastoin. Ääniteteollisuudessa kehitys posetiiveista ja Edisonin fo-
nografista suoratoistokulutukseen on merkinnyt murrosta mekaanisesta digitaaliseen
äänentoistoon. Välivaiheita olivat magneettiset tallenteet, kuten esimerkiksi kelanau-
hat ja C-kasetti. Akustinen aika sijoittui vuosiin 1877-1925, sähköinen aika vuosiin
1925-1945, magneettinen aika vuosiin 1945-1975, ja digitaalisen ajan voidaan katsoa
alkaneen 1975 ja edelleen jatkuvan. Muutokset jaksojen välillä eivät ole tapahtuneet
äkkijyrkästi kuin veitsellä leikaten, vaan aikakausien saumakohdissa on ja on ollut
limittäisyyttä.
Vaikka luovan alan yritystoiminta on monenkirjavaa, yhteinen piirre on luovuuden ja
luovan työn läsnäolo tavalla tai toisella. Toinen yhteinen piirre on se, että työproses-
seissa syntyvää aineetonta pääomaa ei ole opittu arvostamaan riittävästi, ei ainakaan
käynnistys- ja kasvuvaiheiden rahoitustarpeissa.
9
Australiassa tehdyssä tutkimuksessa Potts and Cunnigham testasivat neljää hypoteesia:
H1: Luova ala imee enemmän yhteiskunnan resursseja kuin kerryttää niitä.
Se elää yhteiskunnan avustusten varassa. Kokonaisvaikutus on taloudellisilla
kriteereillä negatiivinen. (the welfare model)
H2: Luova ala kilpailee muiden alojen kanssa resursseista. Se on toimala
siinä kuin muutkin. Resurssien imu ja palautus ovat yhtä suuria. (the competition
model)
H3: Luova alan alan kasvu heijastuu talouden kasvuun ja on yleistä kasvua
nopeampaa. Luovan alan kasvu ruokkii kokonaistalouden kasvua. (the growth
model)
H4: Luova ala tuottaa laaja-alaisia hyötyjä ja niin ollen ruokkii monien
muidenkin alojen kasvua. Luova talous on itse asiassa kokonaistalouden
kaikkiin aloihin sisäänrakentunut innovaatiosysteemi. (the innovation model).
Loppupäätelmänä empiirisestä tarkastelusta oli, että hypoteeseille 1 ja 2 ei löytynyt
tukea. Sen sijaan hypoteeseille 3 ja 4, joiden mukaan luova ala uudistaa ja kasvattaa