Page 10 - LUOVA ALA OPPIKIRJA

10 11

Jos Suomessa ei olisi luovia toimialoja, verojen ja muiden julkisen sektorin saamien
tulojen määrä putoaisi noin kolmella miljardilla eurolla. Jos luovien toimialojen tuotos
4
kolminkertaistuisi, eli vastaisi Ruotsin luovien alojen tasoa per capita, yhteiskunnan
saamat vero- ja muut tulot luovilta toimialoilta nousisivat yhdeksään miljardiin euroon.
Summana se vastaa nykyisen hallituksen tavoitetta vähentää budjettivajetta tuolla
euromäärällä pääosin menosopeutuksen keinoin.

Siksi teoksen loppupuolella ehdotetaan kehitystoimia Suomen luovien alojen kilpailu-
kyvyn parantamiseksi. Investointien painopisteen siirtyminen fyysisestä varallisuu-
desta luovaan varallisuuteen tukisi myös siirtymää aineellisesta taloudesta aineetto-
maan. Varsin monet luovista toimialoista ovat luontoa kuormittamattomia, ja monet
teknologiahankkeetkin suunnitellaan nykyisin luonnonvarojen säästämiseen pyrkien.
Jos kotimarkkinat saadaan hyvin toimiviksi, saadaan korvatuksi tarpeetonta tuontia ja
lisäksi parannetaan yritysten kykyä vientiin.
Luovat toimialat tuottavat paitsi taloudellista myös henkistä ja sosiaalista hyvinvoin-
tia. Richard Floridan tutkimusten mukaan ne seudut ja alueet ja jopa kaupunginosat,
joissa luovuus on väkevästi esillä työssä ja vapaa-aikana, houkuttavat puoleensa lisää
kyvykkäitä ja luovia ihmisiä. Parhaimmillaan tämä voi synnyttää itseään ruokkivan
5
menestyksen kehän. Työelämässä lahjakkain ja luovin osa henkilöstöä tavoittelee työl-
tään joustavuutta ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään luovasti. He motivoituvat parhai-
ten työn itsensä tuottamista sisäisistä palkkioista. He haluavat elää ympäristössä, jossa
sekä työ että vapaa-aika luovat virikkeitä heidän luovuudelleen.
ETLA:n muistion mukaan emme tunnista Suomessa riittävästi aineettomien tuotannon-
tekijöiden yhteiskunnallista merkitystä. Vaikuttavuutta arvioitaessa Ruotsi näyttää
6
osaavan hyödyntää aineetonta pääomaansa monin verroin Suomea paremmin. Olemme
pahasti takamatkalla naapuriin verrattuna. Meillä on kiinnikurottavaa, mutta samaan
aikaan käyttämättömiä mahdollisuuksia luoda sellainen luovan talouden ekosysteemi,
joka auttaa Suomea selviytymään ja jota maamme kipeästi tarvitsee. Käsillä olevan
tekstin tavoitteina on herättää kiinnostus luoviin aloihin sekä lisätä tietämystä ja
syventää ymmärrystä luovista aloista osana aineetonta ja vähäaineistuvaa taloutta.
2. LUOVAT ALAT TALOUDEN MUUTOSVOIMINA

2.1. Muutosten juurisyitä luovien alojen näkökulmasta

Jo aiemmin mainitun digitaalistumismurroksen lisäksi luovien alojen kehityksen taus-
talla on tunnistettavissa muitakin juurisyitä. Niistä mainittakoon:
a) muotoilun ja konseptoinnin merkitystä on alettu korostaa enemmän useilla
toimialoilla;
b) kestävän kehityksen ja dematerialisaation strateginen ulottuvuus on
tiedostettu;
c) siirtymä perusteollisuuden ajasta palvelutalouden aikaan on edennyt
vauhdikkaasti ja
d) yrittäjyyden ja osa-aikayrittäjyyden sekä freelance- ja keikkatyön suosio
on kasvanut.