Page 32 - LUOVA ALA OPPIKIRJA

32 33

Kuvataiteessa käytössä on sana kollaasi, jossa eri materiaaleja liitetään yhteen. Kol-
laasiteoksia on myös runoudessa ja proosakirjallisuudessa. Hybridisaatio lisää luovan
alan mahdollisuuksia suunnattoman paljon. Uudet innovaatiot syntyvät helpoimmin
rajapinnoille ja kahden tai useamman elementin yhdistelminä. Luova ala kaipaisi Suo-
messa uusia rahoitustuotteita, jotka voisivat olla alkuun yksityisen ja julkisen sektorin
hybridirahoitusta. Näin siksi, että meillä luovan alan pääomasijoittajia, esimerkiksi
Ruotsiin verrattuna, ei liiemmin ole. Tosin kokemus osoittaa senkin, ettei julkisen ra-
hoituksen kanssa operointi ole pelkästään mutkatonta eikä aina turvallistakaan.
4.5. Luovien alojen arvo Suomelle

Luovat alat tuottavat sekä välitöntä että välillistä talouden lisäarvoa. Taloudellisen
kontribuution ohella niillä on suuri merkitys maakuvan luojana, identiteetin vahvista-
jana, ajatusmaailman muokkaajana ja henkisen hyvinvoinnin lisääjänä.

Välittömästä talouden lisäarvosta tuore tutkimus paljastaa seuraavaa. Kokonaisuute-
20
na Suomen luovat alat alat ovat tuotannon arvoltaan noin 16,8 miljardia euroa. Luovan
alan BKT-osuus vuonna 2021 oli 3,1 prosenttia, mikä on alle EU:n keskiarvon. Se oli
siis luovien alojen osuus Suomessa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvonlisäykses-
tä. Vuosien 2021 ja 2022 välillä lähes kaikki luovan alan sektorit kasvoivat. Kasvulle
yhtenä osaselityksenä on se, että vuoden 2021 lukuja painaa koronapandemian vaiku-
tus. (Kuvio 6)

LUOVAT ALAT SUOMESSA

Helpommin mitattavissa olevat hyödyt, esimerkiksi
l BKT-vaikutus vuodessa: 16,8 miljardia euroa
l Vaikutus työllisyyteen: 140 000 työpaikkaa

Vaikeammin mitattavissa olevat hyödyt, esimerkiksi

l Henkinen hyvinvointi
l Sosiaalinen hyvinvointi
l Vaikutus maakuvaan
l Kulttuurisen identiteetin vahvistuminen
l Välilliset vaikutukset muille toimialoille

Kuvio 6. Luovien alojen hyödyt Suomelle

Yli miljardin euron sektoreista kasvua oli lehdistön ja uutistoimistojen, mainos- ja vies-
tintätoimistojen, kirjallisuuden, elokuvan ja av-alan, sekä musiikkialan osa-alueilla.
Näistä musiikkiala kasvoi prosentuaalisesti eniten. Koska Suomen musiikkialalla sekä
tallenteiden että median (mm. paikallisradiot) ja manageroinnin (tapahtumajärjestäjät,