Page 29 - LUOVA ALA OPPIKIRJA

28 29

teriaalista. Omistaja neuvottelee sopimukset, joilla sisältöä voidaan monistaa lisää tai
jaella eri kanavien kautta. Sisällön omistajalle kuuluvat luovan tuotteen tekijänoikeus-
tulot kymmeniksi vuosiksi, eli ansainnalla on pitkä häntä teoksen syntymisen jälkeen.

Yksi osa luovien sisältöjen kehitystä on löytää monistetuille tuotteille, sisällöille ja
konsepteille uusia tai lisättyjä käyttötarkoituksia. Helposti ajattelemme, että pelit ovat
ajankulua ja viihdettä, mutta pelit soveltuvat hyvin ja monipuolisesti muuhunkin, esi-
merkiksi koulutukseen. Onnittelu- tai joulukortti on klassinen tuote muistaa saajaa,
mutta kun se kantaa mukanaan (hybridikorttina) käyttöliittymän musiikin suoratois-
topalveluihin, muistaminen tuottaa nautinnon paitsi silmien myös korvien kautta.
4.2. Luovat palvelut

Luovien alojen yritysten palvelut kohdistuvat paitsi kuluttajiin myös toisiin yrityksiin
(B2B). Juuri tässä osa-alueessa näkyvät voimakkaasti luovien alojen tuottama hyöty
muille toimialoille ja ns. välilliset vaikutukset. Esimerkkejä ovat muotoilu, arkkiteh-
tuuri, sisustussuunnittelu, vaatteiden ja kenkien suunnittelu, mainonta- ja viestintä-
palvelut jne. Tämän kaltainen liiketoiminta on usein ratkaisujen myyntiä asiantuntija-
avun muodossa.

Muotoilijoiden (designer) työnä on suunnitella ja luoda tuotteita ja ratkaisuja. Hei-
dän erikoisalaansa voi olla tuotesuunnittelu, teollinen suunnittelu, sisustussuunnittelu,
graafinen suunnittelu tai vaikkapa ohjelmistosuunnittelu.

Arkkitehtuurissa suunnitellaan yhdyskuntia, rakennuksia tai niiden osia. Esimerkiksi
uusissa rakennuskohteissa arkkitehdit ja sisustussuunnittelijat toimivat usein yhteis-
työssäkin. Arkkitehdin osaaminen edellyttää mm. teknistä, taloudellista, esteettistä
ja jopa juridistakin kyvykkyyttä. Usein sanotaan, että arkkitehti luo (suunnittelee) ja
rakentaja ”kopioi piirustuksia” (toteuttaa).

Osa nimekkäistä arkkitehdeistä on kunnostautunut myös esineiden muotoilijoina (esi-
merkkeinä Aino ja Alvar Aalto, Eliel Saarinen ja Marco Zanuso). Toisaalta, esineiden
muotoilijoista moni on ansioitunut kuvaamataiteen aloilla. Muotoilijat Tapio Wirkkala
ja Timo Sarpaneva kunnostautuivat myös veistos- ja piirrostaiteilijoina. Antti Nurmes-
niemi oli ja Yrjö Kukkapuro on merkittävä muotoilija mutta myös sisustusarkkitehtejä.
Samoin on Eero Aarnio, tunnettu kalusteiden ja valaisimien muotoilija sekä sisustus-
arkkitehti.
Suomi tunnetaan lisäksi maineikkaista jalkine-, tekstiili- ja vaatesuunnittelijoistaan.
Kansainväliseen tunnettuuteen ja muodin huipulle ovat yltäneet esimerkiksi Pertti Pal-
mroth, Armi ja Risto-Matti Ratia, Vuokko Nurmesniemi, Marja Kurki, Maija Isola,
Paola Suhonen, Katri Niskanen ja Jukka Rintala. Osa heidän luomistaan tuotteista on
saanut suorastaan ikonisen maineen, kuten Maija Isola Unikko-kuosillaan.
Digitaalistuminen on uudistanut arkkitehtuurin ja muotoilun työkalut perusteellisesti.
Muotinäytös voi olla virtuaalitapahtuma. Tekoäly, lisätty todellisuus ja virtuaalitodel-
lisuus voidaan kytkeä ideoinnin ja muotoiluprosessin osiksi, samoin 3D-mallinnus.
Muutos, josta voidaan käyttää nimeä digivallankumous, on muotoilussa jo alkanut ja
edennyt pitkälle.