Page 26 - LUOVA ALA OPPIKIRJA

26 27

Fyysisiä tuotantoinvestointeja ja aineellista taloutta suositaan maassamme siksi, että
niiden katsotaan olevan tärkeämpiä viennin kannalta. Aineettomiakin investointeja
suosittaessa teknologiateollisuus näyttää olevan lemmikki ja monet luovat alat vähek-
syttyjä. ”Palveluja ei voi viedä”-asenne on yleinen mutta väärä. Vientituloja voi ai-
neettomallakin pääomalla hankkia: lisenssituloja, rojaltituloja jne. siitä, että tekijän-
oikeuksilla suojattua IPR-varallisuutta käytetään ulkomailla tai vaikkapa taitotiedon
myynnillä rakentamisen ja projektijohtamisen aloilla.

Luovalla alalla joudutaan usein tilanteisiin, joissa teknologinen ja inhimillinen nä-
kökulma joudutaan sovittamaan yhteen. Esimerkiksi tietosysteemin käyttöliittymän
suunnittelu ihmisystävälliseksi tai muotoilijan työn haasteena löytää tasapaino esi-
neen käytettävyyden ja valmistusteknologian välillä.

Aika monet suurenkin kokoluokan yritykset, jotka ovat saaneet alkunsa nimenomaan
teknologiayrityksinä ovat alkaneet panostaa voimakkaasti luoviin sisältöihin. Esimer-
kiksi Apple on kehittänyt maksuttomia opetusohjelmia, joiden avulla opetustilanteissa
voidaan opettajan johdolla yhdistää erilaisia oppimistapoja keskeisiin oppiaineisiin.
Samainen Apple on voimakkaasti mukana tekoälyn kehittämisessä myös luovien alo-
jen sisältötuotantoihin.

Luovalla alalla kehityspanostukset henkilöön kasvavat usein korkoa korolle. Jos uu-
tuuskirjan julkaisee nimekäs kirjailija, pelkkä tekijän nimi ja tunnettuus kasvattavat
myyntilukuja. Vastaavasti, jos tuottaja jaksaa kärsivällisesti jatkaa artistin brändin
rakentamista, voidaan odottaa, että suosio pulpahtaa lisämyyntinä esiin jonkin uu-
tuuskappaleen myötä edellyttäen, että laatu on varmistettu huolellisella tuotannolla.
Mainepääomalla on merkitystä.

Ainettomassa taloudessa luovalla alalla yrityksen ei tarvitse omistaa, ainakaan kaik-
kia, arvonluonnissa käyttämiään resursseja. Perusmäärä inhimillistä, rakenne- ja suh-
depääomaa on oltava, mutta jos ekosysteemi on kehittynyt, siinä mukana olevat toimi-
jat hyötyvät keskinäisestä yhteistyöstä. Hyvä omavaraisuus osaamisen, kokemuksen,
luovuuden ja vakiintuneiden asiakassuhteiden muodossa on toki avuksi. Liikkeenjoh-
dollinen haaste on saada yrityksessä inhimillinen, rakenne- ja suhdepääoma yhteisvai-
kutteisesti tuottavaksi.

Pääomasijoittajien tulo mukaan luovan alan yrityksiin on Suomessa ollut etenkin start
up-vaiheessa nihkeää. Toisaalta on hyviä esimerkkejä siitä, kuinka jotkut riskirahoit-
tajat ovat saaneet sijoituksilleen hyvän tuoton ja arvonnousun juuri luovalla alalla. Ul-
komaalaisten tekemät yritysostot luovan alan yrityksissä, kuten Supercellin myynti
kiinalaisille tai Artekin myynti sveitsiläisille, on noteerattu voimakkaasti talousuutisis-
sa. Suorastaan kohtalokas yrityskauppa oli 1990-luvulla Musiikki-Fazerin siirtyminen
Warner Musicille, koska siinä kaupassa de facto siirtyivät suomalaisen ääniteteollisuu-
den siihenastiset kruununjalokivet (katalogit) valtameren taakse. Tällä hetkellä War-
ner Music Group on amerikkalainen pörssiyritys, jota kontrolloi Ukrainassa syntynyt
ja Moskovassa varttunut liikemies, USA:ssa vaikuttava Len Blavatnik sijoitusyhtiönsä
kautta. Hänen imperiuminsa on monikansallinen sijoituskonserni. Blavatnikin netto-
varallisuudeksi Forbes arvioi tammikuussa 2024 noin 31,3 miljardia dollaria.