Page 28 - LUOVA ALA OPPIKIRJA

28 29

Suomella on käyttämätöntä potentiaalia nostaa luovien alojen BKT-osuutta. Olemme
3,1 prosentin BKT-osuudella alisuoriutujia kansainvälisessä vertailussa, valitettavan
paljon alle EU:n keskiarvon (4,4 %), mutta kuitenkin luovat alat ovat tuotannon arvol-
la mitattuna selvästi enemmän kuin vaikkapa paperiteollisuus ja elintarviketeollisuus
yhteensä. Lisäksi on muistettava, että luova ala tuottaa arvoa myös muille toimialoille,
kuten vaikkapa matkailuun ja ravintoloihin (mm. karaokeillat ja diskot). Kyse ei meil-
läkään ole vain marginaalisesta ilmiöstä. Olemme päivittäin luovien alojen tuotteiden
vaikutuspiirissä. Unohtaa ei pidä sitäkään, että luovien alojen merkitys maakuvan ra-
kentajana on merkittävä ja tärkeä, kunhan pidämme huolen siitä, ettei Suomen originel-
li taide- ja kulttuuriperintö ruhjoudu tai latistu kansainvälisen tarjonnan alle.
Luovien alojen kaikkia hyötyjä ei voida ilmaista euroina. Elämykset ja harrastukset
tuottavat henkistä hyvinvointia. Luovien alojen tapahtumien suosio kertoo ihmisen
tarpeista sosiaaliseen vuorovaikutukseen muiden kanssa. Ne heijastuvat myös paik-
kakunnan identiteettiin (esim. Savonlinna, Pori, Seinäjoki, Kaustinen, Kiuruvesi,
Kuopio, Lieksa ja Sodankylä) ja säteilevät laajemminkin seutuihin ja maakuntiin.

4.1. Luovat sisällöt
Luovia sisältöjä syntyy sekä uniikisti (on vain yksi da Vincin alkuperäinen Mona Lisa
ja yksi alkuperäinen Beethovenin Für Elise) että monistamalla. Tyypillisiä monistet-
tuja luovia sisältöjä ovat painetut julkaisut, pelit, radio- ja tv-ohjelmat, av-ala, mu-
siikkiäänitteet jne. Monistustavat ovat kehittyneet ajan myötä. Isoja kehityssysäyksiä
ovat olleet 200-luvulla eaa posetiivin syntyminen, vuonna 1450 painokoneen keksi-
minen, 1826 valokuvan keksiminen, 1895 elokuvan keksiminen, 1896 radion keksimi-
nen, 1926 television keksiminen ja 1950-luvulla tietokoneverkkojen keksiminen sekä
1970-luvulla Internetin kehittäminen.

Luovat monistettavat sisällöt voivat todellakin kehittyä siten, että yksittäinen luova
teos skaalautuu moneksi. Mutta myös niin, että jo alusta alkaen ajatellaan kehittää luo-
va sisältö massajakeluun. Digitaalisten alustojen kautta jakelumahdollisuudet ovat mo-
ninkertaistuneet ja samalla tuotteet immaterialisoituneet. Alustatalous muokkaa paitsi
jakeluteitä myös arvoketjuja ja sisältötuotantoon ja levitykseen osallistuvien rooleja.
Tekijänoikeuskysymyksille digitaalistuminen on merkinnyt uudenlaisia ongelmia.
Monella alalla markkinaa dominoivat suuret monikansalliset jättiyritykset, mutta si-
sältöjen uusiutumisen ja riittävän monipuolisen tarjonnan kannalta pienten ja keski-
suurten tuottajien merkitys on suuri.

Laajimmillaan tavoitellaan mittavaa kansainvälistä levitystä kansainvälisen liiketoi-
minnan muodossa. TV-ohjelmien formaatit siirtyvät maasta toiseen. Pelit suunnitel-
laan alusta asti niin, että ne koukuttavat pelaajia maapallon eri osissa ja voidaan ottaa
käyttöön verkosta periaatteessa missä tahansa. AV-ala toimii niin, että uuden elokuvan
levitys eri maihin tapahtuu lähes samanaikaisesti eri mantereilla.
Luovissa sisällöissä liiketoiminnan ansainnan ja kontrollin kannalta ydinkysymys
kuitenkin on se, kuka hallitsee sisältöä eli kenelle kuuluvat sisällön oikeudet. Omis-
tajalla on mahdollisuus kehittää uusia ja uusia kokoelmia jo aiemmin tuotetusta ma-