Page 33 - LUOVA ALA OPPIKIRJA

32 33

ohjelmatoimistot yms.) osa-alueilla ulkomaalaisomistettujen ketjujen markkina-ase-
ma on ylisuhteisen vahva, vuotavat Suomessa tehdyn työn hedelmät liiaksi ulos. Pa-
rempihan olisi, jos eurot saisivat jäädä Suomeen resurssoimaan alan jatkokehittämistä.
Luovan alan noin 136.000 työpaikasta on yrittäjiä noin kaksi kertaa enemmän, kuin koko
maassa keskimäärin on yrittäjätyöpaikkoja. Joka neljäs luovan alan työpaikka perustuu
päätyökseen yrittäjänä toimimiseen. Osa-aika- ja sivutoimista keikkayrittäjyyttä on li-
säksi luovalla alalla melko paljon. Yli kymmenellä prosentilla alalla toimivista on useam-
pi kuin yksi työpaikka. Yhteiskunta saa luovista aloista tuloja itselleen veroina ja veron
luonteisina maksuina (mm. sosiaalivakuutusmaksut) noin 3 miljardia euroa (+/- 10 %).

Aineettomassa taloudessa keskeinen arvon tuottaja on tekijänoikeus. Se on sitä sekä
luovan alan ammattilaisille että teollisina tekijänoikeuksina myös alan yrityksille. Te-
kijänoikeus on tarkoitettu suojaamaan luovan työn tuloksina syntyneitä teoksia esi-
merkiksi plagioinnilta ja piratismilta. Korvauksia oikeuksien haltijoille syntyy myös
rekisteröidyn teoksen käytöstä julkisesti, kuten musiikin radiosoitoista tai lisäkäytöstä
esimerkiksi TV-mainoksissa. Tekijänoikeus merkitsee parhaimmillaan omistajalleen
sekä varallisuutta että tulovirtaa.

Suomi on EU-maa, ja EU on Yhdysvaltoja suurempi tekijänoikeuksien kaupassa.
Tilaston mukaan IPR-intensiiviset alat saivat aikaan yli 47 % EU:n bruttokansan-
tuotoksesta ja myötävaikuttivat siihen, että EU:ssa syntyi näiltä aloilta ulkomaan-
kaupassa 224 miljardin euron ylijäämä. Viiteen suurimpaan EU:n ulkopuoliseen
21
kuuluvat lisäksi Japani, Sveitsi ja idän toinen suuri nouseva jättiläinen Kiina. Kiinan
merkityksen kasvusta teollisen IPR:n osalta kertoo se, että se ohitti patenttihakemusten
jättäneiden määrässä jo USA:n. Samoin se auttaa ymmärtämään, miksi ns. ”kauppa-
sodassa” USA pitää Kiinaa arvaamattomimpana vihollisenaan ja suurimpana uhkanaan.
4.6. Juridinen suoja Suomessa
Immateriaalioikeuksia on Suomessa suojattu jo ennen EU-jäsenyyttä, mutta unioniin
liittymisen jälkeen lainsäädäntöä on harmonisoitu siten, että normistomme on linjassa
eurooppalaisten jäsenvaltioiden kanssa. Vähintään seuraavien lakien perustuntemus
on hyödyksi luovalla alalla toimivalle (tilanne syksyllä 2024). Seuraavassa on kerrottu
vain aivan yleiset linjat menemättä mahdollisiin poikkeuksiin tai hienosäätöön.

Kaupparekisterilaki 564/2023 säätelee Patentti- ja rekisterihallituksen alaisen kauppa-
rekisterin toimintaa. Sinne on kirjattu suomalaiset yritykset ja muut yhteisöt sekä tieto-
ja niistä ihmisistä, jotka osallistuvat vastuullisesti yhteisöjen toimintaan (esimerkiksi
hallitus, tilintarkastajat tai toiminnan tarkastajat). Se vaihtaa tietoja mm. verohallin-
non, digi- ja väestötietoviraston sekä tuomioistuimien kanssa.

Mallioikeuslaki 221/1971 on se laki, jonka perusteella mallin luonut henkilö voi saada
rekisteriin yksinoikeuden malliinsa. Malli voi tarkoittaa paitsi itse tuotetta myös sen
pakkausta, mutta ei kuitenkaan esimerkiksi tietokoneohjelmia.
Patenttilaki 550/1967 suojaa oikeutta keksintöön, joka luo keksijälle yksinoikeuden
sen ammattimaiseen hyödyntämiseen. Keksinnön eräänä tärkeänä edellytyksenä on
uutuus, eli se ei saa olla ennestään tunnettu.