Page 37 - LUOVA ALA OPPIKIRJA

36 37

e) Luovien alojen talousjohtamisen haasteet
Kuinka varmistetaan maksuvalmius vaativissa tilanteissa? Mikä on op-
timaalinen rahoitusrakenne luovan alan yrityksen jatkuvuutta ajatellen?
Kuinka kasvun rahoitus sovitetaan talouden reunaehtoihin? Kuinka ai-
neeton varallisuus otetaan laskelmiin mukaan? Kuinka ratkaistaan tie-
tämyksen asymmetriasta johtuvat ongelmat luovan alan yritysjohdon ja
pankin välillä, kun tarvitaan lainaa?

Parhaat tutkimusaiheet ja kysymyksenasettelut ovat kuitenkin niitä, joita kohtaan teki-
jä voi kokea henkistä omistajuutta tyyliin: ”Tähän kysymykseen pätevän ja luotettavan
vastauksen kehittely on se minun juttuni.”

5.2. Aineettomiin oikeuksiin (IPR) liittyvien epäkohtien
peruskorjaus

Immateriaalisiin oikeuksiin ja aineettomaan varallisuuteen liittyy tiettyjä epäkohtia,
joiden peruskorjaus olisi hyvä saada alulle ja huolellisen kehittämistyön jälkeen val-
miiksi asti.

Lainsäädännössä tulisi määritellä tarkemmin, mitä katsotaan kuuluvaksi aineettomien
oikeksien piiriin ja mitä ei. Jos aineeton oikeus on tarkoin yksilöity ja rekisteröity ku-
ten patentti tai rekisteröity tekijänoikeus, rajausongelmaa ei juurikaan ole. Mutta jos
immateriaaliomaisuus on esimerkiksi asiakkuuksia, jakelusopimuksia, osaamista, yh-
teistyöverkostoja tai mainepääomaa, rajaus on tapauskohtaista. Näistä eristä käytetään
usein nimitystä goodwill.

Patenttien suoja-aika on määritelty 20 vuodeksi, jonka jälkeen muutkin pystyvät hyö-
dyntämään suojattua kohdetta. Kohtuulliseen 20 vuoden aikaan päädyttiin siksi, että
kehitystyön tulokset voisivat levitä muihinkin sovelluksiin yrityksen ulkopuolella.
Haluttiin katkaista yksinoikeus osaamisen hyödyntämiseen, kun satoa on saatu kor-
jatuksi 20 vuotta. Suoja-ajan jälkeen esimerkiksi patentoitua teknologiaa voi käyttää
maksutta ja ilman erillistä lupaa, ja näin hyöty pääsee leviämään laajemmaksi. An-
karalla lobbauksella ääni- ja kuvatallenteiden sekä radio- ja tv-lähetysten teollisen
tekijänoikeuden (ns. lähioikeuden) suoja-ajaksi tuli 70 vuotta, mitä on ainakaan yhteis-
kunnallisesti vaikeaa perustella järkisyillä.
Tarkkaan ottaen, patentti ei tarkoita sitä, että jollakulla on lupa hyödyntää keksintöä
kaupallisesti. Patentti ei ole lupa vaan kielto. Se kieltää muita käyttämästä keksintöä
ammattimaisesti. Asialla on sikäli merkitystä, että kieltoajattelu on omiaan kannusta-
maan patentin kiertämistä. Luovuutta aletaan käyttää siihen, kuinka patenttia voidaan
luovasti kiertää. Patentin hakija joutuu paljastamaan keksintönsä ideoita ja teknisiä
ratkaisuja, joita mielellään ei kertoisi vaan pitäisi liikesalaisuutena. Patenttijuristien
tehtäväksi jää muotoilla asiakirjat niin, etteivät muut käyttäisi ammattimaisesti hakijan
ideaa tai ratkaisua. Naapuriyrityksessä tai vaikkapa Aasiassa on toisia juristeja, jotka
pyrkivät löytämään hakemuksesta ns. porsaanreiän, jolla patenttisuojaa päästään rik-
komaan. Tietenkin yksi suojauskeino on sekin, ettei hae keksinnölle ollenkaan patent-
tisuojaa, vaan yrittää turvata idean tai ratkaisun pitämällä sen visusti liikesalaisuutena.