Page 60 - LUOVA ALA OPPIKIRJA

60 61

kuvataide ja muu visuaalinen taide, käsityö- ja taideteollisuus jne. Näiden alaryhmien
välillä on huomattavia eroja esimerkiksi seuraavilla ulottuvuuksilla:
Paikallinen, alueellinen vs. Kansainvälinen;
Pienten ja keskisuurten yritysten dominoima vs Suurten yritysten
dominoima; Kotimainen omistus keskiössä vs. Monikansallinen omistus
keskiössä
Vaikeammin skaalattavissa vs. Helpommin skaalattavissa
Digitaalinen murros on tuntuva vs. Digitaalinen murros ei ole tuntuva
Immateriaalioikeudet korostuvat vs. Immateriaalioikeudet eivät korostu
Tuottajan ja loppukuluttajan välinen jakelutie lyhyt vs. Tuottajan ja
loppukuluttajan välinen jakelutie pitkä
Sesonkiluonteista toimintaa vs. Sesongeista riippumatonta toimintaa
Hyödykkeiden pitkä elinkaari vs. Hyödykkeiden lyhyt elinkaari

Mm. nämä erot vaikuttavat siihen, miten paljon ja millaista rahoitusta luovan alan
yritys tarvitsee. Helpoimmin nämä erot voidaan ottaa huomioon kovenanttilainoituk-
sen keinoin, jolloin yrityskohtaiset tarpeet voidaan ottaa tilanteesta riippuen paremmin
huomioon.
Tietämyksen asymmetria luovan alan yritysten ja rahoittajien välillä on haastavampi
ongelma kuin vaikkapa omakotirakentajan tai auton ostajan ja rahoittajien välillä.
Keskeinen syy tähän on siinä, että aineelliset kohteet mielletään konkreettisemmiksi,
niiden myyntihinta- ja kustannustasot tunnetaan paremmin, ja niiden kaupaksi käy-
miseen myöhemminkin uskotaan vahvemmin. Kun puhe kääntyy luoviin sisältöihin,
tuotteisiin tai palveluihin, jotka ovat pitkälti aineettomia, rahoituslaitoksen edustajal-
la ani harvoin on yhtä vahvaa tietämystä hinnoista, kustannuksista tai taloudellisesta
eliniästä. Tietämyksen asymmetria johtaa luovien sisältöjen liian alhaiseen arvostuk-
seen, mikä selittyy asymmetrian aiheuttamalla varovaisuudella ja arkuudella. Tämän
takia voisikin olla viisaampaa hakea ratkaisuja kovenanttiajattelun pohjalta. Samalla
rahoittajan edustaja joutuisi väkisinkin paneutumaan kyseisen luovan toimialan eri-
tyisluonteeseen.
4) Perinteisestä vakuusajattelusta kovenanttiajatteluun

Kovenantti tehostaa lainanantajan riskinhallintaa, mutta se ei ole vakuus. Vakuudesta
se eroaa mm. siten, että kovenanttiin ei liity materiaalista vakuuskohdetta (esimer-
kiksi sulkutalletus, kiinteistö tai irtain esine) eikä kolmannen osapuolen sitoumusta
(esimerkiksi henkilötakaajana). Myös taloudellista arvoa sisältävä oikeus voi kelvata
vakuudeksi, esimerkiksi monivuotinen vuokraoikeus. Kovenanteilla pyritään luomaan
sellaisia osapuolia sitovia erityisehtoja, että velallisen liiketoiminta säilyy terveenä,
eikä hän joudu maksukyvyttömyyden tilaan.

Useilla luovan alan yrityksillä on vähän tai ei juuri lainkaan perinteisiä vakuuksia,
mutta silti niillä voi olla erinomaiset edellytykset suoriutua lainanhoitovelvoitteistaan.
Tällaisessa tilanteessa kovenanttien käyttö voi tulla avuksi luottoriskin hallinnassa.
Vakuus on helppo ajatella varallisuusarvoiseksi materiaaliseksi etuudeksi, henkilöta-