Page 63 - LUOVA ALA OPPIKIRJA

62 63

jälkeen omalla harkintakyvyllään pohtia, kuinka varovasti vakuus arvotetaan luottoa
myönnettäessä ja mikä riskipreemio laitetaan koron päälle lainaa hinnoiteltaessa.

Pankkitoiminta on tiukan viranomaissääntelyn ja pankkiryhmän ”ketjuohjauksen” pii-
rissä, mutta lähtökohtaisesti jokainen itsenäinen pankki kykenee päättämään, mitä
vakuuksia se käyttää riskinhallinnassaan. Koska pankkien vakuuskäytäntö on kuvatun
kaltainen eli tiukan varovainen ja koska luovan sisällön likvidisyys usein on huonompi
kuin vaikkapa auton tai kesämökin, soveltuu luovalle alalle kovenanttisuojaus huomat-
tavasti paremmin kuin sisältövakuus. Jälkimmäinen voisi olla kovenantteja täydentävä.

5) Kovenantit riskinhallintakeinoina, kannustimina
ja ohjausmekanismeina
Lainasopimusten erikoisehdot eli lainakovenantit on kehitetty luotonantajan riskien
hallintaan, mutta ne puoltavat paikkaansa myös sopimusosapuolten kannustajina sekä
ohjausmekanismeina koko lainaperiodin ajaksi. EK:n tutkimus vuodelta 2015 kertoi,
että kovenanttien käyttö on jonkin verran lisääntynyt. Niillä on haluttu ohjata velal-
listen toimintaa sekä parantaa kommunikaatiota sopimusosapuolten välillä. Lainoi-
tettavien yritysten lisääntynyt halu hyväksyä kovenanttiehtoja voi selittyä sillä, että
on tavoiteltu taloudellisesti edullisempia lainaehtoja, joita ilman lisäehtoja ei saataisi.
Samaan aikaan (2013-2015) suurin osa yrityksistä tosin mainitsee kovenanttiehtojen
kiristyneen tai pysyneen ennallaan, kun taas pieni vähemmistö kertoo niiden löysty-
neen.

Tietämyksen asymmetrian vähentämiseksi luotonantajien ja -saajien välillä kovenant-
tiehtoisen lainoituksen määrän lisääminen olisi tärkeää koko taloudessa mutta luovil-
la toimialoilla etenkin. Rahoittajien riskinhallinta tehostuu, ja vakuuspulasta kärsivät
yritykset parantavat mahdollisuuksiaan saada rahoitusta. Näin yhdistyvät kumman-
kin osapuolen hyödyt, ja sen myötä kasvaa myös yhteiskunnallinen hyöty.

Rahoittajilla kasvaa kiinnostus seurata tarkemmin lainoitettavan yrityksen toteutunut-
ta kehitystä, nykyistä tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä. Umpiluja reaalivakuus ei
tätä edellytä eikä tällaista insentiiviä tarjoa. Yrityksille on suureksi eduksi, jos niillä
on empaattinen rahoittaja, joka tuntee monipuolisesti yrityksen perusluonteen, ansain-
nan logiikan ja kilpailuedellytykset.
Kovenanttien juridinen pohja on luotto- ja sopimusoikeudessa. Koska kyse on lainan
lisäehdoista, kytkentä luotto-oikeuteen on myötäsyntyinen. Rahoitussopimus, jossa
lainan myöntämisestä ja vastaanottamisesta sovitaan, on liikesopimus, jonka yksi peri-
aate on sopimusvapaus osapuolten välillä. Sopimusvapauden voidaan katsoa koostuvan
päätäntävapaudesta, valinnanvapaudesta, sisältövapaudesta ja muotovapaudesta. Li-
säksi keskeinen sopimusoikeudellinen periaate on kohtuullisuuden vaatimus. Vakiin-
tuneilla oikeusperiaatteilla ja sovittavalla asialla luonnollisesti on oma vaikutuksensa
siihen, kuinka sopimus muotoillaan. Kun kovenantit yleistyvät, voidaan ennakoida,
että myös sopimusten kirjallinen esitystapa saa vakiintuneempia muotoja.

Jos yritys lähestyy tilannetta, jossa kovenantti uhkaa särkyä, kasvaa luotonsaajan in-
sentiivi tehostaa toimintaa, jotta sovittuja ehtoja ei rikottaisi. Tämä on jokseenkin aina