Page 47 - LUOVA ALA OPPIKIRJA

46 47

Osaamis- ja toimialarajat ylittävästä yhteistyöstä esimerkki on lahden takaa. Ruotsa-
lainen Kreativ Sektor on koonnut toimialoista yhteen monta alajärjestöä, joita ovat elo-
kuva ja tv, videopelit, muoti, markkinointiviestintä sekä musiikki. Näiden yhteinen
painoarvo on huomattava. Ruotsissa on muutamia maailman kärkinimiä luovalla alal-
la, kuten Spotify musiikissa ja H & M muodin alalla. Verkosto-osaamisen kannalta
suomalaisella elinkeinoelämällä olisi yhtä ja toista opittavaa läntiseltä naapuriltamme.

Jotta luovien alojen toimintaedellytykset myös Suomessa paranevat, tarvitaan parem-
paa yksituumaisuutta yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön ja sektorirajat ylittävään
yhteistyöhön. Avainlippu on Suomen viidenneksi arvokkain tavaramerkki, ja toivotta-
vasti se näkyy jatkossa entistä paremmin siinä, että suomalaisten omistamat yritykset,
joissa suomalainen työ jalostuu luoviksi tuotteiksi, saavat kasvattaa suomalaista jalos-
tusarvoa. Parasta on, kun suomalaisesta työstä ansainta kertyy Suomeen ja vahvistaa
kansantalouttamme.

5.6. Kotimaisen omistuksen vahvistaminen
Omistajuudella on väliä. On totta tosiaan. Kun aikanaan maamme työstä ja elinkeinois-
ta vastuullinen ministeriö kampanjoi ulkomaisille yrityksille ja sijoittajille: ”Invest
in Finland”, niin eipä siitä juurikaan seurannut uusia investointeja Suomen tuotannon
tai tuotanto-osaamisen kasvuun. Pikemminkin seurasi yritysostoja, joilla Suomesta
siirtyivät parhaiden yritysten omistukset ulkomaille. Niitä myivät pois sekä valtio ja
kunnat että yksityiset. Kasvollinen suomalaisomistus muuttui monessa tapauksessa
kasvottomaksi ulkomaalaisomistukseksi. Seurasi tiukkoja keskusteluja mielensäpa-
hoittajien välillä siitä, onko Suomi matkalla tytäryhtiötaloudeksi vai banaanivaltioksi.

Joskus yritykselle on eduksi, että omistajuus vaihtuu. Uudella omistajalla voi olla tar-
jolla erilaista osaamista ja hyvä strateginen syy tehdä yrityskauppa. Joskus kotimai-
sella myyjällä on vaikeaa saada riittävä rahoitus kasvuun, ja tarvitaan - kulunutta
sanontaa käyttäen - isompia muskeleita ottamaan vastuu yrityksen tulevasta kasvus-
ta. Joskus yrityskauppaa tarvitaan järkeistämisen eli toimialarationalisoinnin osaksi.
Tyypillinen yrityskauppojen lukumäärä Suomessa vuosittain on noin 4.000 omistaja-
vaihdosta. Näistä pääosa kuitenkin niin, että molemmat kaupan osapuolet ovat koti-
maisia, monessa tapauksessa myös perheenjäsenten välisiä. Läheisten välillä tapahtu-
vista omistajanvaihdoksista kaikki siirrot eivät suinkaan perustu kauppaan. Toisinaan
taas omistajanvaihdoksen malli on fuusio kahden yrityksen välillä.
Luovalta alalta viime aikoina yritys- ja liiketoimintakaupoissa on ollut vilkasta esi-
merkiksi mediayhtiöissä ja ns. asiantuntijayhtiöissä (esimerkiksi insinööritoimistot).
Suurimpiin otsikoihin luovalta alalta on maassamme yltänyt suomalaisen Supercellin
myynti kiinalaiselle Tencentille, kun japanilainen Softbankin omistusosuus vaihtui
Japanista Kiinaan 6.4 miljardilla eurolla. Kiinalaisten omistus Supercellista kasvoi
yli 80 prosenttiin.
Vuonna 2022 koko ulkomainen sijoituskanta eli ulkomaalaisomistuksen arvo Suomessa
oli noin 78 miljardia euroa. Samana vuonna suomalaiset olivat sijoittaneet ulkomaisten
kohteiden omistukseen yli 130 mrd euroa. Tuottojen nettovaikutus oli 14,8 mrd eur