Page 45 - LUOVA ALA OPPIKIRJA

44 45

kehityksen suhteen päätepistettä, vaikka se jo melkoinen monitoimikone onkin. Ruo-
kavalmisteiden tuotekehittäjät ajattelevat samanaikaisesti makua ja tuotteen monikäyt-
töisyyttä. Rakennussuunnittelija on kiinnostunut tilojen monikäyttöisyydestä ja jousta-
vasta muunneltavuudesta eri käyttötarkoituksiin.
TV-ohjelmissa konsepteja (formaatteja) kehitetään ja muokataan hieman toisistaan
poikkeavaksi. Esimerkiksi pudotuspelin ideaan voimme törmätä tanssikilpailussa, ar-
tistien laulukilpailussa, talenttien välisessä kilvoittelussa, ompelussa, savenvalannassa,
ruoanlaitossa, tietokilpailuissa sekä tietenkin erilaisissa urheilun play off-tapahtumissa.

Jopa yhdestä sanasta voi syntyä ideoita ja mielleyhtymiä moneen suuntaan. Ottakaam-
me esimerkiksi äsken esillä ollut termi formaatti. Sarjakuvan tekijä voi vaihtaa for-
maattia, jolloin hän ehkä hakee uuden muodon, koon tai esitystavan sarjakuvalleen.
Television sarjaohjelman tekijää voidaan vaatia muokkaamaan formaattiaan, jos kat-
sojaluvut alkavat kääntyä laskuun. Musiikkiradion toimittajalla saattaa olla useita eri
tyylilajeilla toteutettuja formaatteja samankin päivän aikana. Sanomalehdistä monet
vaihtoivat entisen isomman broadsheet-formaattinsa tabloid-kokoon tai digitaaliseksi.
Kuvan, äänen ja tiedon tallennukseen on vaihtoehtoina erilaisia formaatteja. Esimerkit
osoittavat, että formaatti on dynaaminen ja monitulkintainen käsite.
5.5. Yhteistyöverkostot

Henkisen pääoman ohella sosiaalisen pääoman merkitys on luovalla alalla on suuri.
Se täydentää niitä voimavaroja, joita yksittäinen yrittäjä tai yritys työssään tarvitsevat.
On hyvä olla osaavia, lojaaleja kumppaneita, ja on hyvä olla käyttökelpoisia yhteis-
työverkostoja. Sosiaalinen pääoma on ilmaus luottamuksesta, tuesta ja vastavuoroi-
suudesta joka toimijoiden välillä vallitsee. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluvat lisäksi
mm. oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus, jotka ovat hyviä arvoja nimenomaan ver-
kostoyhteistyön toimivuuden ja jatkuvuuden kannalta. Suomessa luovien toimialojen
yhteistyö kärsii sirpaleisuudesta ja yhdenvertaisuuden puutteesta.

Kultturijärjestöksi itsensä mieltäviä järjestöjä on sadoittain. Niistä osa on valtakun-
nallisia ja osa maantieteellisesti suppeammalla alalla toimivia. Muutama esimerkki
kuvastaa hyvin hajanaisuutta: Elokuvajärjestöjä on parisenkymmentä. Musiikkialan
järjestöjä on noin 50. Teatterialan järjestöjä on kymmenkunta. Kuriositeetteina kerrot-
takoon, että omat yhteisönsä ovat mm. lausuntataiteilijoilla , antikvariaattikauppiail-
la, taikureilla, kasettilamereilla sekä eri taiteenalojen kriitikoilla. Edunvalvontaa ja
muuta vaikuttamistyötä ajatellen järjestöjen verkostoa olisi hyödyllistä kiinteyttää ja
tehdä koordinoidumpaa yhteistyötä.

Luovan alan yritysten kannalta tärkeitä ovat ne kumppanuudet ja verkostot, jotka liit-
tyvät panosten ja vastineiden vaihdantaan suoraan liiketoiminnan hyväksi. Tällaisia
ovat esimerkiksi alihankkijat, erilaiset välittäjäorganisaatiot (kuten Posti Group oyj tai
ohjelmatoimistot), ostopalvelujen tarjoajat, rahoittajakumppanit, fyysisten jakelupis-
teiden omistajat (esimerkiksi tavarakauppa) sekä alustapalvelujen tarjoajat (esimerkik-
si Storytel tai Spotify).
Yhteistyöverkostot tuovat moniammatillisuutta luovan alan liiketoimintaan. Vaikka
yrittäjä luottaisi lujasti itseensä ideointiin pystyvänä, vaatii idean kehittäminen pidem-