Page 46 - LUOVA ALA OPPIKIRJA

46 47

mälle jalostuakseen ja kehittyäkseen tukea muiltakin, siis yhteistyötä ja vuorovaiku-
tusta. Harva on yksin toimien ekspertti kaikessa.

Tavarakaupan alalla on muutamia yrityksiä, joiden toimintakulttuurissa verkostumi-
nen on väkevästi esillä. Esimerkit puhuvat puolestaan, kun sanotaan nimet Amazon,
Adidas, IKEA, Zalando tai kotimaasta Tokmanni Group, Motonet sekä Verkkokauppa.
com. Luovan alan mallina kilpaileva vaihtoehto on ryvästyminen, jolla tavoitellaan
niinikään arvoketjun ohjausta ja optimointia. Luovan alan klusteri voi kattaa esimer-
kiksi kärkiyrityksellä seuraavia toimintoja: elokuva-, musiikki- , radio- ja tv-viihde.
Se voi ottaa yhteistyösopimuksin hallintaa esimerkiksi ohjelmatoimistoista, tapahtu-
man järjestäjistä ja jopa verovaroin rahoitetusta valtakunnan ykkösradiosta. Tällainen
keskittyneisyys ei aina koidu kuluttajan parhaaksi, mutta tekee kärkiyrityksestä erit-
täin kannattavan.
Franchising on verkostumiseen perustuva liiketoimintakonsepti. Se ei juurikaan ole
lyönyt läpi luovan alan yritystoiminnassa, mutta kasvun enteet ovat aistittavissa.
Franchising-ketjuilla on toki toiminnassaan luovuutta, mutta useimmat niistä ovat
kuitenkin esimerkiksi tavarakaupan, kahvilaliiketoiminnan, pikaruokaravintolan, hoi-
vapalvelujen, kauneudenhoitopalvelujen tai asiantuntijapalvelujen (kuten tilitoimisto
tai kiinteistönvälitys) toimialoilla. Kasvupotentiaalia rajoittaa se, että franchisingissa
tuote- ja palvelukonsepti määritellään hyvin standardoiduksi, jotta se on kyllin yh-
denmukainen kaikille franchising-ottajille. Luovan alan yrityksiä on vaikeaa puristaa
yhteiseen konseptointiin. Suuresta maailmasta joitakin esimerkkejä voidaan tunnistaa:
esimerkiksi franchising-mallilla toimiva lasten taide- tai balettikouluketju.

Sen sijaan luovan alan yritykselle erittäin hyvin soveltuu shop-in-shop verkostumis-
malli. Siinä liikepaikan sisään tulee kokonaan erillinen konsepti, joka kasvattaa myy-
mälän omaa tarjontaa. Näin saadaan brändi ja vähittäiskauppa tukemaan samassa
tilassa toisiaan, ja samalla tilakustannukset vähenevät. Ostaminen on tehty asiakkaalle
helpoksi. Kotimainen esimerkki luovalta alalta olkoon musiikkitallenteista: Poptori
Oy:n levymyyntipisteet houkuttavine myyntitelineineen toimivat shop-in-shopin idealla
jakelijakumppanien tiloissa.

Molemminpuolisesta kumppanuudesta olkoon esimerkki samalta toimialalta. Suosittu
artisti on iso etu levy-yhtiölle, ja levy-yhtiön investointi nousevan esiintyjän tun-
nettuuden kasvattamiseen voi kohottaa artistin suosiota (ja samalla levyjen myyntiä)
yllättävästikin. Tästä vuorovaikutuksesta voi kehittyä kerrannaisvaikutuksineen
merkittävää hyötyä kummallekin. Kun uutuushitti levitetään monikanavaisesti, hyöty
kasvaa entisestään.
Suomeen on 2000-luvulla syntynyt luovan alan osuuskuntia, jotka jo sinänsä palve-
levat verkottumista ja vuorovaikutteisuutta. Pelkästään Helsingissä niiden yhteismäärä
lähestyy neljääkymmentä. Osuuskuntia on lähinnä suuremmissa kaupungeissamme,
mutta niitä on myös pikkukaupungeissa ja muutamassa maalaiskunnassakin. Suurin
osa niistä on ns. esittävien taiteiden alalla. Tyypillistä luovan alan osuuskunnille on,
että päätoimisia työntekijöitä on vain vähän. Valtaosa työntekijöistä on joko osa-ai-
kaisia tai satunnaisia. Osalla osuuskunnista on se tilanne, että niillä ei ole lainkaan
työntekijöitä, jolloin operointi muistuttaa enemmän yhdistystoimintaa.