Page 49 - LUOVA ALA OPPIKIRJA

48 49

Yhteiskuntaan syntyy helposti regiimejä, vallitsevia toimintatapoja ja hallinnollisia
käytänteitä. Regiimi saattaa edesauttaa kilpailun vääristymiä. Vallitsee regiimin yl-
läpitämä valta- tai suosikkiasema, johon edes viranomainen ei puutu vaan asettuu re-
giimin osaksi. Sillä, jolla jo on piilevä tai selkeästi erottuva suvereniteetti, suositaan
muiden kustannuksella. Tämä epäkohta on syytä ottaa luovallakin alalla esiin. Eten-
kin niissä tapauksissa, joissa viranomainen esiintyy tukien jakajana tai toimilupien
myöntäjänä.

Varoittava esimerkki ulkomaalaisomistuksen haitoista on viime vuosilta Säteri-ni-
misen teollisuuslaitoksen kohtalo. Se oli kemian teollisuuden alalla toiminut, enim-
millään 2580 ihmistä työllistänyt, sodan jälkeen perustettu yritys eteläisellä Pirkan-
maalla. Kotimaisten omistajanvaihdosten ja useiden nimenvaihdosten jälkeen sen
hetkinen emoyhtiö valtionyhtiö Kemira divestoi tytäryhtiönsä Kemira Fibres Oy:n
indonesialaiselle omistajalle. Nimeksi tuli jälleen Säteri Oy. Vuonna 2007 toiminta
jatkui nimellä Kuitu Finland Oy, jolla nimellä yritys haettiin konkurssiin. Vuonna
2010 toimintaa ryhtyi jatkamaan Neo Industrialin omistama Avilon Oy, joka jätti
yrityssaneerausmenettelyn jälkeen konkurssihakemuksen 2013. Koska Säterillä oli
runsaasti erityisosaamista kuitujen valmistuksesta ja mm. palamattomien tekstiilien
tuotantoprosesseista, Säterin taitotieto eli osittain patenttisuojattu aineeton omaisuus
imuroitiin ulkomaalaisomistuksen aikana Indonesiaan ja Kiinaan. Indonesialaisilla oli
Kiinassa toinen intressiyhtiö. Samalla imuroitiin Säterin rahoitusomaisuus, ja mikä
pahinta, luvattomasti myös tuntuva määrä Säteri Oy:n eläkesäätiön varoja emoyhtiöön
ulkomaille. Eläkevaroihin liittyvät oikeusprosessit jatkuvat yhä. Juridisesti eläkesää-
tiö on oma oikeushenkilönsä, ja sillä on voimassa oma Y-tunnuskin.

Luovia aloja ajatellen paras strategia on kuitenkin turvata kotimaisuus niin, että kehite-
tään uutta kannattavaa luovan alan liiketoimintaa suomalaisvetoisesti. Omistajuudella
on väliä.

Kuluttajina ja liikekumppaneina voimme auttaa asiaa suosimalla suomalaista. Jul-
kisen vallan tehtävänä on varmistaa, että markkinoilla on rehti kilpailu, ja etenkin
se, ettei julkisia tukia käytetä väärin kyseenalaisiin kohteisiin. Sitten, kun Suomeen
saadaan luovalle alalle hyvin toimivat rahoitus- ja vakuuskäytänteet, tukien määrää
voidaan vähentää. Yhteiskunta hyötyy, rahoituslaitokset hyötyvät ja, mikä tärkeintä,
luovat alat hyötyvät.

6. LOPUKSI

On aika tiivistää yhteen kirjan hajanaiset palaset, jotta kyetään hahmottamaan yhte-
yksiä luovien alojen ja aineettoman talouden välille ja päästään analyysista synteesiin.
On koonnosten ja päätelmien aika. Mitä jää otettavaksi mukaan ja kotiin viemiseksi
tästä puheenvuorosta?

Luku 1 toi numeroina esiin yhtäältä luovan talouden merkityksen Suomelle ja toisaalta
immateriaalitalouden luonteen ja ominaispiirteet. Suomen todettiin olevan alle EU:n
keskiarvon, kun on tilastoitu luovan alan osuutta kokonaistuotannossa (BKT-osuutta).
Uusimpiin tutkimuksiin vedoten toistettiin näkemys siitä, että Suomi on ”surkimus”