Page 20 - LUOVA ALA OPPIKIRJA

20 21

3. AINEETTOMUUS JA VÄHÄAINEISTUMINEN

3.1. Ehtyvät ja ehtymättömät voimavarat

Immaterialisaatio, dematerialisaatio ja amaterialisaatio ovat ekologisen ajattelun kes-
keisiä lähtökohtia. Ehtymättömiä virtaavia resursseja ovat esimerkiksi auringonvalo,
tuuli ja vesivoima (ml. vuorovesi). Varastoituja tai varastoituneita uusiutuvia ovat esi-
merkiksi padottujen tekoaltaiden vesivarannot tai akkuihin ladattu aurinkoenergia
mutta myös vesiin sitoutuva lämpöenergia ja maalämpö. Ehtyviä voimavaroja ovat esi-
merkiksi mineraalit ja fossiiliset polttoaineet.

Kulutuksen immaterialisaatiota on esimerkiksi yksityisautoilun vähentäminen ja kor-
vaaminen toimivalla joukkoliikenteellä. Samoin etäpalaverien yleistyminen palvelee
immaterialisaatiota työpaikkaliikenteessä. Dematerialisaatiota on tuotannon tehosta-
minen niin, että materiaalia säästyy tuotettua valmistusyksikköä kohti, josta tukkien
käytön optimointiohjelmat sahauksessa ovat konkreettinen esimerkki. Kun materi-
aali- tai energiaintensiivisiä tuotteita ja toimintoja korvataan kokonaan digitaalisilla,
aineettomilla ratkaisuilla, kyse on amateriaalisaatiosta. Viimeksi mainitusta esimer-
kiksi kelpaa painetun sanomalehden ilmestyminen verkossa ”näköispainoksena” tai
erillisenä versiona, verkkolehtenä. Kaikille kolmelle trendille (immaterialisaatio, de-
materialisaatio ja amaterialisaatio) yhteistä on ns. ekotehokkuuden parantuminen.
Luovan talouden yrityksistä monet toimivat aineettomuuden tai vähempiaineistumisen
hyväksi. Elämyksiin ei kulu välttämättä lainkaan materiaalisia resursseja. Sen sijaan
luovuus on uusiutuva voimavara, joka ei välttämättä käytössä kulu lainkaan.
Globaalissa tarkastelussa luonnon voimavarojen riittävyydelle painetta luo ennakoi-
tu väestön kasvu. Vaikka Suomessa väestön määrä kasvaa hitaasti, koko maapallon
väestön ennustetaan kasvavan yli yhdeksän miljardin jo vuoteen 2050 mennessä. Yli
60-vuotiaiden määrän ennakoidaan kaksinkertaistuvan samaan vuoteen mennessä.
Suomen väestö kehittyy niin, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan työvoimare-
serviksi. Meillä ikäihmisten suhteellisen osuuden kasvu jatkuu voimakkaana lähivuo-
det. Eliniän odote on kasvanut ja kasvaa yhä. Senioriväestön kulutus on usein enem-
män virkistys- ja hyvinvointipalveluissa kuin materiaalisissa tuotteissa.

Materiaalitaloudessa neitseellisten resurssien käyttöä voidaan vähentää myös tehok-
kailla kierrätystoimilla, uusiokäytöllä. Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätysaste on
noin 42 prosenttia. Kun EU:n tavoite on yli 55 prosenttia, käyttämätöntä potentiaalia
on yhä olemassa.

Luovalla alalla on pitkään tiedetty se, että hyvin tehty sisältö säilyy kauan uudelleen-
muokkaus- ja kierrätyskelpoisena. Tämä havainto koskee niin tekstiartikkeleita media-
liiketoimissa, radio- ja tv-ohjelmien uusintoja kuin vaikkapa musiikkitallenteitakin.
Myös luovan alan täysin uudet hyödykkeet ovat lähes aina sellaisia, joissa materiaalin
osuus on vähäinen ja luovalla työllä aikaan saadun immateriaalisen sisällön osuus on
suuri. Luovan alan tuotanto edistää ekologisuutta.